Tiedätkö mitä päätöksistäsi seuraa?

Tiedätkö mitä päätöksistäsi seuraa?

Rakennushanke maksaa enemmän ilman tietoa päätösten seurauksista

Rakennushankkeita on aina pidetty arvaamattomina ja on enemmän sääntö kuin poikkeus, että jokin hankkeessa yllättää. Erityisen epämukavalta tuntuu se, kun hankkeen budjetti projektinjohdon valtavista työmääristä huolimatta ylittyy ja hankkeen rakennuttaja joutuu pettymään. Harva lähtee rakentamaan 50 miljoonan euron hanketta varautuen siihen, että hanke lopulta maksaakin 60 miljoonaa euroa. 
 
Ongelma ei ole uusi, vaan tätä pidetään jopa rakennusalalle tunnusomaisena piirteenä. Asiaa on kansainvälisesti tutkittu paljon ja esimerkiksi Yhdysvalloissa tehdyn kansainvälisen tutkimuksen mukaan ennen suunnittelua asetetut budjetit poikkeavat yleisesti lopullisista kustannuksista 30-50 %. On siis yllättävän tavanomaista, että rakennushanke maksaa puolitoista kertaa enemmän, kuin mihin on varauduttu.

Jos päätösten seurauksia ei ymmärretä, ei projektia voi aidosti johtaa tavoitteisiin ja onnistuminen on lopulta sattuman kauppaa.

Budjettiylityksiä pahempi asia on kuitenkin se, jos hankkeen lopputulos ei vastaakaan sille suunnitellun käytön tarpeita. Tämä ei ole itsestäänselvyys, sillä rakennushanke on todellisuudessa monen eri erityisasiantuntijan yhteispeliä. Rakennuttaja, käyttäjät, suunnittelijat ja urakoitsijat tekevät hankkeen aikana lukemattomia pieniä ja suuria päätöksiä, jotka tehdään usein vailla tietoa siitä mitä näistä päätöksistä voi myöhemmin hankkeessa seurata. Jos päätösten seurauksia ei ymmärretä, ei projektia voi aidosti johtaa tavoitteisiin ja onnistuminen on lopulta sattuman kauppaa. Pahimmillaan voi käydä niin, että rahat eivät riitä ja lopputuloksen laatu kärsii.

Tietoa on aina liian vähän silloin kun sitä tarvittaisiin

Tärkeimmät hankkeessa tehtävät päätökset liittyvät yleensä rakennuksen kaupalliseen tai toiminnalliseen konseptiin. Nämä päätökset tehdään jo hankkeen alkuvaiheessa, mutta niiden seurauksia ei voi ymmärtää ilman käsitystä suunnitteluratkaisuista.

Rakennus siis yleensä aina ensin suunnitellaan ja tämän jälkeen lasketaan mittaamalla arkkitehtisuunnitelmista, rakennesuunnitelmista ja LVIS-suunnitelmista kaikki määrätiedot (anturat, betoniseinät, puupilarit, kupariputket jne.), joiden perusteella määritetään esimerkiksi rakentamisen kustannukset ja hiilijalanjälki. Vaikka laskeminen onkin tällä tavoin mahdollista, on tilanne tiedon hyödyntämisen kannalta ristiriitainen: jo laadittuja, valmiita suunnitelmia harvoin merkittävästi muutetaan mittaamalla saatujen tulosten perusteella. 

Pahimmillaan hanke karkaa tilaajan ja projektinjohdon käsistä ja projekti epäonnistuu.

Kun tieto suunnitteluratkaisuista on saatavilla, on yleensä jo liian myöhäistä muuttaa aidosti merkittäviä asioita. Tieto päätösten seurauksista saadaan siis aina liian myöhään ja aito mahdollisuus ohjata hanketta jää puuttumaan. Pahimmillaan hanke karkaa tilaajan ja projektinjohdon käsistä, ja projekti epäonnistuu.

Päätösten seurauksia ei voi tietää – jos ei tiedä mitä ollaan rakentamassa

Perinteisesti rakennusalalla katsotaan aiemmin toteutuneita investointeja ja pyritään niiden pohjalta päättelemään, mitä esimerkiksi uusi hotelli, koulu tai sairaala voisi maksaa. Rakennukset ovat kuitenkin aina yksilöllisiä. Jokainen rakennus on tavallaan aina uusi prototyyppi, joka rakennetaan vain kerran. Tästä syystä hankkeessa tehtävien päätösten seurauksia ei voi arvioida suunnittelematta itse rakennusta. 

Tilanne on ristiriitainen. Ennen suunnittelua tehtävillä päätöksillä on keskeinen vaikutus hankkeen lopputulokseen, mutta päätökset tarvitsisivat tuekseen suunnittelun tuottaman tiedon. Ainoa vaihtoehto käytännössä on koko suunnitteluprosessin mallintaminen, niin että koko rakennus itseasiassa suunnitellaan algoritmiavusteisesti ennen todellisen suunnittelun aloittamista. Ratkaisu on siis suunnittelun ja rakentamisen simulointi päätöksentekoa varten, ja tähän me kehitimme Haahtela TVD® -simulaatiomallin.

Simulaatiomalli pyrkii mallintamaan miten ammattitaitoiset toimijat todennäköisesti toimisivat kussakin rakentamiseen ja suunnitteluun liittyvässä tehtävässä.

Aidosti toimivan simulaatiomallin taustalla on neljä uudenlaista innovaatiota. Tilamitoitus muuntaa rakennuksen käyttäjän toiminnalliset vaatimukset rakennuksen tiloiksi. Tilojen mallinnus muuntaa käytön olosuhteiden vaatimukset (lämpötila, ilmanvaihto, kuorma) tilojen ominaisuuksiksi (mitat, muoto, kantavuus). Suunnitteluratkaisujen mallinnus muuntaa tilat ja niiden ominaisuudet rakennus- ja tekniikkaosiksi. Rakennustehtävien mallinnus mallintaa tilojen ominaisuuksien ja rakennuksen geometrian perusteella rakennustehtävien menekit (hankkeen johto-, suunnittelu- ja työmaatehtävät). Näiden lisäksi malliin on lisätty kiinteistön arvon laskentaa varten toteutettu sijaintiin perustuva maan arvon malli.

Simulaatiomalli on konstruktiivinen, eli se pyrkii mallintamaan miten ammattitaitoiset toimijat todennäköisesti toimisivat kussakin rakentamiseen ja suunnitteluun liittyvässä tehtävässä, sen sijaan että lopputuloksia laskettaisiin jo toteutuneiden hankkeiden tilastollisina keskiarvoina. Näin voimme muodostaa rakennuksen täydellisen kuvauksen ilman valmiita suunnitteluratkaisuja. 

Tavoitteena simulaatioavusteinen päätöksenteko

Rakennusala on luonteeltaan ennalta-arvaamatonta ja muutoksia tulee aina – kenenkään inhimilliset kyvyt eivät riitä ennustamaan kaikkea hankkeessa eteen tulevaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö joitakin asioita voisi nähdä etukäteen.
 
Simulaation avulla voi tutkia päätösten vaikutuksia sitoutumatta vielä mihinkään. Simulaationkin tueksi tarvitaan toki todellista tietoa. Kun tietoa on tarjolla, pystytään simulaatiota tarkentamaan todellisen tiedon pohjalta, jolloin tilannekuva pysyy läpi koko hankkeen. Tämä mahdollistaa sen, että päätöksentekijällä on oikea tieto oikeaan aikaan saatavilla, jolloin voidaan varmistaa, että toiminnallisuuteen, kustannuksiin ja hiilijalanjälkeen liittyvät tavoitteet oikeasti toteutuvat.
 
Katso lisää KIRAHub:n haastattelusta ja lataa itsellesi alta kollegani Tommi Peltosen kirjoittama opas, jonka avulla opit, miten Haahtela TVD® -simulaatiomalli auttaa sinua onnistumaan hankkeessasi ja mikä toteutusmuoto soveltuu siihen parhaiten.


Toteutusmuodon valinta
-opas

Oppaan avulla opit, miten Haahtela TVD® -simulaatiomalli auttaa sinua onnistumaan hankkeessasi ja mikä toteutusmuoto soveltuu siihen parhaiten.

Lue lisää

Tutustu rakennushankkeen ohjaukseen >